Siirry sisältöön

Tuusula 11 000–1 000 vuotta ennen nykyaikaa

Suomen ensimmäiset asukkaat samosivat jääkauden päätyttyä 11 000 vuotta sitten myös nykyisen Tuusulan alueelle. Tuusulanjärvi oli kapean merenlahden pohjukka ja kivikauden ihmisen tärkein saaliseläin hylje. Meren vetäytyessä elämän merkit muuttuvat satunnaisiksi, mutta 5 000 vuotta sitten Suomen yli pyyhkäisevä vasarakirveskansa jättää Tuusulaan selvät merkit itsestään. Metallikausia tutkimme Tuusulanjärven pohjasedimenttien siitepölyanalyysien ja Etelä-Tuusulan hautaröykkiöiden valossa. Entä Tuusulan pysyvän asutuksen juuret, meidän juuremme? Arkeologinen data viittaa 1000 vuoden taa, viikinkiaikaan.

Keskiaika. Tuusula Anno Domini 1000–1500

Kaukjärven, sittemmin Tuusulanjärven, ympäristö on keskiajalla käymistilassa. Kasken poltto ja kiinteä asutus leviävät seudulle Hämeestä 1000-luvun alussa. Hyvinkään ja Tuusulan talonpojat kiistelevät Jokelan taustassa sijaitsevan Vantaankorvenmaan nautinnasta. Jylhä Tapionkivi lienee muinaisten hämäläisten seita. Käännekohdaksi muodostuu Hämeen ristiretki 1200-luvulla. Rakennetaan Hämeenlinna ja kirkot ja Ruotsista tullut uudisasutus etenee hämäläisten naapuriksi. 1420 Hans Nahkelasta kirjoittaa Tallinnaan lunastaakseen perintönsä. Oliko keskiajalla elänyt Hans ensimmäinen nimeltä tunnettu tuusulalainen …vai sittenkin erämies Tuusa?  

Mies tiiliseinän edessä ritarin kypärä päässä ja kädessä peltihansikas.
Ritari-Harri eläytyy keskiaikaan.

Taiteilijahuviloiden ja kansallisromantiikan aika

Millaista oli elämä Tuusulassa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä? Miksi juuri tänne syntyi vilkas taiteilijayhteisö? Luennolla tutustutaan alueella vaikuttaneisiin taiteilijoihin sekä taiteilijaperheiden elämään. Ajan arvoja ja ihanteita tutkitaan taiteilijoiden teosten kautta.

Vanha valokuva Halosenniemen puutarhasta, jossa Halosia vieraineen kahvilla viltillä.
Halosia ja heidän vieraitaan kahvilla Halosenniemen puutarhassa 1900-luvun alkupuolella.